keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Jouluevankeliumi


Kirjoitin tällaisen seurakuntamme, Vantaan Kotikirkon, tervehdyksenä vantaalaiseen Tammisto-Kartanonkoski –paikallislehteen.

Luukkaan evankeliumin 2. luvussa kerrottu jouluevankeliumi ei menetä vaikuttavuuttaan ja tenhoaan, vaikka sitä luetaan joka joulu.

Kaikki alkoi hyvin arkisissa merkeissä. Verotus ulotettiin koskemaan kaikkia Rooman valtakunnan asukkaita. Jokaisen piti merkityttää itsensä veroluetteloon omassa kotikaupungissaan. Arkinen ja raskas on varmaan ollut myös noin sadan kilometrin matka, jonka viimeisillään raskaana oleva Maria on taivaltanut miehensä Josefin kanssa Nasaretista Betlehemiin. Olosuhteet perillä eivät myöskään olleet luksusta, vaan perhe yöpyi tallissa ja syntynyt lapsi laitettiin syöttökaukaloon. Paimenet paimensivat lampaita yövuorossa. He olivat Israelin uskonnossa alhaista kastia, koska eivät pystyneet noudattamaan edes sapattia työnsä vuoksi.

Arkiseen tilanteeseen ja tiettyyn historian hetkeen murtautui yhtäkkiä tuonpuoleisuus enkelien ilmestyessä paimenille. Tapahtumissa mukana olleet ihmiset eivät varmaan täysin käsittäneet, että nyt syntynyt lapsi on Israelin kansan odottama Messias, ja myös kaikkien maailman ihmisten Vapahtaja. Enkelien maailmassa se tiedettiin ja ymmärrettiin ja siellä laulettiinkin ylistystä Jumalalle.

Kaksi henkilöä, jotka olivat rukoillen odottaneet tätä hetkeä, tunnistivat Jeesuksen, kun hänet ensimmäisen kerran tuotiin Jerusalemin temppeliin. Jumalan Pyhä Henki avasi heidän ymmärryksensä. Vanha Simeon kiitti Jumalaa, että sai vielä omin silmin nähdä tämän Jumalan lähettämän pelastuksen. Sitten hän oli valmis jättämään tämän maailman. Simeon myös lausui julki sen, että tätä lasta ei ollut lähetetty pelastukseksi vain Israelin kansalle, vaan kaikille kansoille. Pyhä Henki johdatti paikalle myös iäkkään profeetta Hannan, joka ylisti Jumalaa ja todisti muille, että tämä lapsi on se kauan odotettu. Jeesuksen äiti ja isä olivat ihmeissään kaikesta tästä.

Jeesuksen opetuslapset eivät tahtoneet millään ymmärtää myöhemmin, että jouluna syntynyt Messias ja Vapahtaja ei tule valloittamaan kansoja voimalla ja väkipakolla, vaan vallankumous tapahtuu ihmisten sydämissä. Valtakunta on sisällisesti teissä, sanoi Jeesus. Roomalais-hellenistisessä maailmassa odotettiin tuohon aikaan parempaa tulevaisuutta ja kultaista onnen aikaa. Olipa keisari Augustus rakennuttanut rauhan alttarinkin odotuksen merkiksi. Rauhaa emme ole vieläkään maailmaan saaneet, mutta sekin toteutuu kerran, kun Jeesus, joulun lapsi, palaa takaisin maan päälle.

Kristinusko ankkuroituu historiaan, se ei perustu vain uskonnollisiin oppeihin tai filosofiseen pohdintaan. Jumalan teot, niin myös Vapahtajamme syntyminen jouluna, ovat nähtävissä historiassa. Hyvä lukija, anna Joulun Lapsen siirtyä yleisestä historiasta omaan henkilöhistoriaasi ja omaan sydämeesi. Silloin sinulla voi olla aina joulu, kuten tunnetussa laulussa sanotaan:

“Voit joulun elää joka päivä vaan ja parhaat vuotes’ tulet tuntemaan. Jos vain joulun lapsi saa sydämessäs’ asustaa, niin silloin joulu luonas aina on.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti