Teologian tohtori Matti Kankaanniemen väitöskirja käsitteli Jeesuksen tyhjän haudan teemaa. Kun Kankaanniemestä julkaistiin väitöskirjan tiimoilta haastattelu Tyrvään Sanomissa, eräs yleisönosaston kirjoittaja totesi, että ”hienoa väitellä sellaisen miehen haudasta, jota ei ole ollut ikinä olemassa”. Kysymys Jeesuksen historiallisuudesta on ollut kautta aikain väittelyn kohteena ja historiallisuuden kiistäminen saattoi jopa vaikuttaa Elisabet Rehnin mahdollisuuksiin presidentinvaaleissa.
Kankaanniemi on kirjoittanut kirjan Historian Jeesus ja salaliittoteoriat (Warelia 2026). Aluksi hän käy konkreettisin esimerkein läpi sitä, millä perusteella yleensä jotain voidaan tietää ja mikä on tutkijan vaikutus tuloksiin. Salaliittoteorioiden kohdalla hän muistuttaa, että kyse voi myös olla tieteellisestä vaihtoehtoteoriasta.
Seuraavaksi hän sukeltaa ns. Jeesus-denialismin väitteisiin ja arvioi niitä tieteen valossa. Erityisesti tutkimuksen kohteena on Richard Carrierin teoria. Sen mukaan Paavali ei uskonut konkreettisen, historiallisen Jeesuksen olemassaoloon, vaan Jeesus oli hänelle toisulotteinen, myyttinen hahmo. Markuksen nimellä kulkevassa evankeliumissa sitten rakennettiin tästä myyttisestä hahmosta konkreettinen tarina, jossa fiktiivinen Jeesus on päähenkilönä. Carrier itse piti teoriansa isona ongelmana sitä, että Paavali kuitenkin Galatalaiskirjeessä kertoo tavanneensa Jerusalemissa Jaakobin, ihan konkreettisen Jeesuksen veljen. Kankaanniemeä Carrierin teoria ei tarkan tutkimisen jälkeen vakuuta.
Tärkeä kysymys Jeesuksen historiallisuuden suhteen on myös se, mainitaanko hänet Raamatun ulkopuolisissa lähteissä. Kankaanniemi käsittelee laajasti juutalaisen historioitsijan Josefuksen mainintaa Jeesuksesta. Miten tekstikohta pitäisi ymmärtää ja kääntää ja onko se aito vai väärennös? Lopuksi tutkimisen kohteena ovat vielä erilaiset Jeesuksesta historian varrella luodut kuvat, konstruktiot.
Kankaanniemi perustaa tutkimuksensa tarkkaan analysointiin ja argumenttien huolelliseen punnitsemiseen. Jokin asia saattaa näyttää ensi katsomalta selvältä, mutta usein Kankaanniemi toteaa ja osoittaa, että ”asia ei ole ihan näin yksinkertainen”. Hän käyttää paljon havainnollisia esimerkkejä mm. kamppailulajeista ja suomalaisesta kirjallisuudesta. Kankaanniemen erittäin laaja lukeneisuus välittyy kirjan sivuilta.
Kirja sisältää mielenkiintoista ja opettavaista pohdiskelua. Kankaanniemen loppupäätelmä on, että ”Jeesus Nasaretilainen todella eli Palestiinassa kaksituhatta vuotta sitten ja että historiantutkimuksen menetelmin saamme hänestä ehkä yllättävänkin paljon tietoa”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti